Arvaan arvoja arpisen raadin

Idolsia eilen ma katsoin
tuota formaattia nöyryytä-nauti,
joka Suomen nuorison villitsee,
kansan kalpean katseet kääntää.

Nous kysymys syvältä sielustain:
Voiko lihavast´ Idoli tulla,
rinnoin rehevin riemuhun rientää,
paksu parhaalle pallille päästä?

Ja vastaan ma itse: epäilen, ei voi.
Kaks´ kerroin paremmin luulen
täytyy lihavan laulunsa luikauttaa
soun karismall´ kauheall´ heittää.

Vast´ silloin se ankara tuomari
tuo pitkälettinen vittuilija
rujon katseensa suopeast´ suopi
ylle laulajan lihavan, läskin.

Näin on näppylät, beibe.